Monet päihdeongelmista kärsivät ovat kokeneet haasteita vuorovaikutus- ja ihmissuhteissaan. Elämässä on joutunut kohtaamaan epäonnistumisia ja pettymyksiäkin. Yhteisössä on turvallista harjoitella sosiaalisia taitoja ja kokea onnistumista niissä. 

Arjen rakenne, struktuuri, muodostuu yhteisestä viikko-ohjelmasta, jonka avulla asiakas oppii päivärytmin ja arjenhallintaa sekä uusiakin sosiaalisia taitoja esim. vastuullisuutta ja itsehillintää.  Päivittäinen rytmi muodostuu yhteisöllisten vastuutehtävien – sekä omien henkilökohtaisten asioiden hoitamisesta, vapaa-ajan ohjelmasta sekä riittävästä levosta.

Ajattelemme, että päihderiippuvuudesta toipumisessa toiminta on ”taikasana”. Päivä alkaa yhteisellä aamukokouksella, jossa suunnitellaan tulevaa päivää ja jaetaan mm. puutarhan- ja eläintenhoitoon liittyvät vastuut sekä muut työtehtävät, kuten siivoukseen, keittiötöihin sekä kunnossapitoon liittyvät vastuutehtävät.

Yhteisökokous on koko yhteisön yhteinen keskustelufoorumi, minne asiakkaat ja henkilökunta voivat tuoda asioita yhteiseen käsittelyyn. Yhteisökokouksessa keskustellaan yhteisistä asioista ja ratkotaan keskustellen yhteisössä mahdollisesti ilmenneitä ongelmia. Yhteisökokouksessa myös tiedotetaan asioista, mitkä koskevat kaikkia yhteisön jäseniä.

Keskusteluryhmiä järjestetään 2–3 kertaa viikossa, joissa keskustellaan päihteettömyyttä tukevista teemoista, terveyden edistämisestä sekä herätellään ajatuksia päihteettömästä tulevaisuudesta. Asiakkaat pitävät lauantaisin itsenäisesti asukaskokouksen ilman henkilökuntaa, jossa he saavat itse osallistua arkensa suunnitteluun ja ottaa vastuun sen sisällöistä. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua AA- ja NA-ryhmiin Savelakodissa käsin. Lähimmät 12-askeleen itsehoitoryhmät kokoontuvat mm. Pieksämäellä, Varkaudessa, Mikkelissä ja Kuopiossa. Henkilökunta on kuljettamassa ja tukemassa asiakkaita ryhmämatkoilla.

Savelakodissa järjestetään hengellisiä kokoontumisia seurakuntien kanssa asiakkaiden tarpeiden mukaan.  Kaiken kaikkiaan Savelakodissa pyritään järjestämään meidän asiakkaiden näköistä arkea; laadullisesti hyvää, raitista elämää.

Päiväohjelmassa on mm. säännölliset ruokailuajat viisi kertaa päivässä. Ruoka on terveellistä kotiruokaa, joka valmistetaan Savelakodin omassa keittiössä. Asiakkaiden ruokatoiveita pyritään kuuntelemaan. Ruokailu tapahtuu yhteisessä ruokasalissa.  Kesäisin ulkogrilli on myös asiakkaiden vapaassa käytössä.

Neuropsykiatriset pulmat ovat varsin tavallisia päihdeongelmista kärsivien asiakkaiden keskuudessa.  Neuropsykiatrinen valmennus soveltuu esimerkiksi asiakkaille, joilla on todettu ADHD, autismin kirjon erityispiirteitä tai Touretten oireyhtymä.

Savelakodin selkeä arjen rakenne käytäntöineen sekä päiväohjelma tukevat tarkkaavaisuuden- sekä aktiivisuuden häiriöistä kärsivää ihmistä menestymään arjessaan. Osalla asiakkaista on myös asianmukainen lääkitys arjenhallinnan tukena.

Neuropsykiatriseen valmennukseen voidaan yhdistää myös mielekkäästi kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Kognitiivisen käyttäytymisterapian ydintä on ajatus siitä, että ihminen voi oppia uusia käytösmalleja läpi elämänsä niin halutessaan. Hoitoyhteisössä asiakkaiden yksilölliset elämisen haasteet tulevat luonnollisella tavalla näkyviksi ja niitä voidaan lähteä uudelleen opettelemaan esim. impulsiivisuuden- ja aggressiivisuuden säätely. Yhteisössä on turvallista harjoitella uusia sosiaalisia taitoja ammatillisen ohjauksen turvin.

Kuntoutumista päihderiippuvuudesta tukee säännöllinen, laadukas ravinto ja hyvä fyysinen kunto. Ulkoilua ja liikuntaa suositaan päivittäin toimintakyvyn sallimissa rajoissa, joko Savelakodin pihapiirissä tai lähimaastossa liikkuen. Savelakoti on keskellä kaunista luontoa, Vangasjärven rannalla. Ulkoilumahdollisuudet ovat erinomaiset niin kävelylenkille, kuin metsässä liikkumiseen. Savelakodilla on polkupyöriä, joita asiakkaat saavat sovitusti käyttää. Vangasjärvi mahdollistaa soutamisen, kalastuksen uimisen ja saunomisen. Savelakodilla on oma hyvin varusteltu kuntosali päärakennuksen alakerrassa, joka on asiakkaiden ahkerassa käytössä.

Savelakodissa on fyysisesti erikuntoisia- ja ikäisiä asiakkaita, joilla on erilaisia tarpeita ja mielenkiinnonkohteita vapaa-ajan vieton suhteen. Ryhmien sisällöt ovat asiakkaiden toiveiden mukaisia. Luonnossa liikkuminen ja kalastus tuottavat mielihyvää. Erilaiset sisä- ja ulkopelit sekä kädentaidolliset- ja musiikkiryhmät ovat suosittuja. Toiminallisiin ja ohjattuihin ryhmiin osallistutaan oman toimintakyvyn mukaisesti

Kaikilla asiakkailla on omahoitajat, jotka ovat ammatillisen koulutuksen saaneita mielenterveys- ja päihdealan lähihoitajia, sosionomeja tai sairaanhoitajia. Asiakkaalla on suunnitellusti viikoittaiset yksilökeskustelut omaohjaajan kanssa 1–2 x viikossa tai tarpeen mukaan. Omahoitajat huolehtivat mm. asiakkaansa kuntoutussuunnitelmien päivityksestä ja arvioinnista säännöllisin väliajoin yhdessä asiakkaan ja sosiaalitoimen kanssa.

Savelakodin tavoitteena on, että asiakkaiden toimintakyky ja oma toiminnanohjaus parantuisi, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi lisääntyisi ja elämänhallinta vahvistuisi ensin yhteisössä ja myöhemmin sen ulkopuolella. 

Päihderiippuvuuden syntyminen on kestänyt useimmiten vuosia ja siitä toipuminen kestää myös pitkään. Jatkohoidon suunnittelua on hyvä tehdä pidemmän tähtäimen suunnitelmana, mutta myös lyhyempinä etappeina ja päivä kerrallaan.

Savelakodin kuntoutuksen päätavoite on, että asiakas kokee päihteettömän elämän siinä määrin mielekkäänä, että haluaa jatkaa sitä myös omaehtoisesti omassa kotikunnassaan.

 Päihdekuntoutuksen aikana asiakkaat käyvät harjoittelemassa päihteetöntä elämää yhteisön ulkopuolella lomien muodossa ja saavat käytännön tuntumaa tarvittavista avohoidon tukitoimista. Savelakodin kuntoutuskoordinaattorit tekevät asiakkaiden kanssa henkilökohtaisen jatkohoidonsuunnitelman. Jatkohoito suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti asiakkaan kanssa hänen tarpeidensa ja elämäntilanteensa mukaisesti.

Tarjolla on monenlaisia vaihtoehtoja, miten jatkaa kuntoutumistaan avohoidossa. Päihdepolikinikat tarjoavat avo- ja korvaushoitoa yksilö- ja ryhmätoimintana. Psykiatrian poliklinikat tarjoavat lääkäri- ja terapiapalveluita. Intervallijaksoja päihdekuntoutuksen jälkeen tarjotaan jatkohoidon suunnitelmaan, jolloin esim. kuntoutuksen jälkeinen vuosi voidaan pilkkoa lyhyempiin välietappeihin.

Kuntouttava työtoiminta, vapaaehtoistyö, työkokeilut, kurssit ja kouluttautuminen tuovat mielekästä sisältöä raittiiseen arkeen. Ajankohtaisiksi saattaa nousta myös mm. oikeudellisten asioiden hoitaminen sakkoina, tuomioina tai yhdyskuntapalveluksen muodossa.

Vertaistuki itsehoitoryhmissä (AA ja NA-ryhmät),  A-kilta tai seurakunnan järjestämä toiminta auttaa löytämään  samanhenkistä ystäväpiiriä ja kohtaamisia vapaa aikaan.

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SISÄLTÖ

a)1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)………………………………………………………… 2

b) 2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)……………………………………… 2

c) 3 RISKINHALLINTA (4.1.3)……………………………………………………………………………………………….. 3

d)4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)………………………………………………………….. 4

e) 5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)……………………………………………………………………….. 5

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi………………………………………………………………………………………………… 5

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma……………………………………………………………………….. 5

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)……………………………………………………………………. 5

4.2.2 Asiakkaan kohtelu,henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus…………………………………………………….. 5

4.2.3 Asiakkaan osallisuus……………………………………………………………………………………………………. 6

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva…………………………………………………………………………………………………. 6

g)6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)…………………………………………………………………… 7

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta…………………………………………………….. 7

4.3.2 Ravitsemus…………………………………………………………………………………………………………………. 7

4.3.3 Hygieniakäytännöt……………………………………………………………………………………………………….. 8

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito……………………………………………………………………………………………. 8

4.3.5 Lääkehoito………………………………………………………………………………………………………………….. 8

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa…………………………………………………………………………………….. 8

h)7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)………………………………………………………………………………………. 9

4.4.1 Henkilöstö…………………………………………………………………………………………………………………… 9

4.4.2 Toimitilat……………………………………………………………………………………………………………………. 10

4.4.3 Teknologiset ratkaisut…………………………………………………………………………………………………. 10

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet………………………………………………………………………….. 10

i)8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)…………………………………………………………. 10

j)9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA……………………………………………………………. 11

k)10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)
………………………………………………………………………………………………………………………………………… 11

l)11 LÄHTEET……………………………………………………………………………………………………………………. 12

m) TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE……………………………………………………………………………. 12

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

Palveluntuottaja   Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Savelakoti Oy   Palveluntuottajan Y-tunnus: 2787819-8	Kunnan nimi: PIEKSÄMÄKI   Kuntayhtymän nimi:   Sote -alueen nimi:
Toimintayksikön nimi Savelakoti Oy
Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Vilhulantie 251D 76850 Naarajärvi
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Päihdekuntoutujat, 25 asiakaspaikkaa
Toimintayksikön katuosoite Vilhulantie 251D
Postinumero 76850	Postitoimipaikka NAARAJÄRVI
Toimintayksikön vastaava esimies Sari Jetsonen	Puhelin 0400 720 851
Sähköposti sari.jetsonen@savelakoti.fi
Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) 13.10.2020
Palvelu, johon lupa on myönnetty Tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen sekä tuettu asuminen
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta 30.6.2020	Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta 13.10.2020
Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

 2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

Toiminta-ajatus   Mikä on yksikön toiminta-ajatus?   Savelakoti tarjoaa päihdeasiakkaille suunnattua asumispalvelua, jolla pyritään järjestämään hoito laitoshoidon ja kotihoidon välille. Asuminen on porrastettu kolmeen tasoon; ympärivuorokautinen palveluasuminen, palveluasuminen ja yhteisöllinen asuminen. Palvelut on suunnattu päihdeasiakkaille, jotka eivät selviydy kotona, mutta eivät tarvitse sairaalatasoistakaan hoitoa. Ympärivuorokautinen palveluasuminen pyrkii tukemaan asukkaiden omatoimisuutta mm. arjen hallinnassa. Kuntouttavan työotteen ja kodinomaisen asuinympäristön tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen ja pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeen minimointi.  Palveluasumisen tavoite on olla välivaiheena intensiivisemmän hoidon tarpeen ja kodin välillä. Yhteisölisen asumisen tavoite on tukea asiakasta itsenäiseen elämään.   Arvot ja toimintaperiaatteet   Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet?   Savelakodin toiminnalle on määritelty seuraavat arvot:   Asiakaslähtöisyys Kuntoutuja on tyytyväinen saamaansa palveluun ja on päässyt itse vaikuttamaan määrään ja laatuun. Tasa-arvoisuus Jokaisella kansalaisella on oikeus sananvapauteen ja omaan mielipiteeseen, jota täytyy arvostaa. Ammatillisuus Asiakkaalle tarjottavien palveluiden laadusta emme tingi. Ihmisarvoinen kohtaaminen ja läsnäolo Yksilöllinen hoito, asiakkaan oma osallisuus.   Tarjoamme laadukasta ja yksilöllisesti suunniteltua päihdepalvelua täysi-ikäisille asiakkaille, hoitoa ja huolenpitoa arjesta selviytymiseen, toimintakyvyn sekä sosiaalisen elämän ylläpitämiseen ja turvalliseen elämään. Toimintamme perustuu Green Care -malliin, joka on luontoon ja maaseutuun liittyvää toimintaa, jota käytetään edistämään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Hyödynnämme eläin- ja luontoavusteisuuden menetelmiä, ammatillisten osaamisten mukaisesti. Yhteisöllisellä hoidolla on iso vertaistuellinen vaikutus positiivisesti  asiakkaisiin.

 3 RISKINHALLINTA (4.1.3)

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat   Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.   Riskinhallinnan työnjako   Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.   Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista   Toiminnan riskejä arvioidaan turvallisuusselvityksessä, palo- ja pelastussuunnitelmassa, riskienkartoitusmittarilla, elintarvikelain mukaisessa omavalvontasuunnitelmassa sekä lääkehoitosuunnitelmassa. Yksikön turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma on hyväksytetty pelastusviranomaisilla ja elintarvikelain mukainen omavalvontasuunnitelma terveysviranomaisilla. Toiminnan ja palvelun laatua seurataan omavalvonnan ja hoivan ja hoidon poikkeamilla. Lisäksi tehdään vuosittain työsuojelulain mukainen riskien arviointi, johon on yhdistetty asiakkaaseen kohdistuvien riskien arviointi.

Riskien tunnistaminen

Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?   Ongelmatilanteet ja niissä tapahtuneet ratkaisumallit käsitellään henkilökunnan kanssa koko työyhteisön henkilöstöpalavereissa. Toimenpiteet kirjataan koko henkilöstön saatavilla olevaan erilliseen riskikansioon. Laatupoikkeamat kirjataan erilliselle kaavakkeelle riippuen poikkeaman tyypistä ja saatetaan henkilökunnan nähtäväksi erilliseen kansioon. Tapahtunut poikkeama käsitellään henkilöstöpalaverissa, jossa käydään läpi toimintatavat tilanteessa sekä mietitään ratkaisumalleja ennaltaehkäisevästi niiden välttämiseksi tulevaisuudessa. Tapahtuneesta kirjataan raportti erilliselle lomakkeelle, joka toimitetaan palvelua valvovaan kuntaan.

Riskien käsitteleminen

Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?   Tarvittaessa työvuoroittain raportointi. Läheltä piti-tilanteille on erillinen lomake, johon tapahtumat kirjataan. Tarvittaessa asiakasta/omaisia informoidaan mahdollisimman pian. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Poikkeamat käsitellään tapauskohtaisesti tapahtuneen jälkeen henkilöstön kesken, sekä tilastollisesti tarkastellen vuosittain. Laajemman tarkastuksen yhteydessä tapahtuneet riskitilanteet viedään kokonaisuudessaan henkilöstöpalaveriin koosteena, jossa tarkastellaan tapahtuneita ja pohditaan henkilöstön toimintatapoja sekä ratkaisumalleja niiden minimoimiseksi tulevaisuudessa. Tapahtuneesta kirjataan raportti erilliselle lomakkeelle, joka toimitetaan palvelua valvovaan kuntaan.

Korjaavat toimenpiteet

Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?   Tapaukset käsitellään jokainen yksitellen, jokaisesta haittatapauksesta tai poikkeamasta täytetään oma lomakkeensa ja tilanne käsitellään seuraavassa henkilöstöpalaverissa. Tavoite on vähentää ja ennaltaehkäistä uusien riskitilanteiden syntymistä. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti täydennyskoulutusta (esim. aggressiivisen asiakkaan kohtaamisesta) ja ohjeistusta riskien hallintaan. Koko henkilökunnalle korostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä riskien minimoimiseksi. Henkilöstöpalavereissa mietitään yhdessä, onko vaaraa aiheuttavia riskejä korjattavissa ja mikäli on, ne pyritään poistamaan. Tapahtuneesta kirjataan raportti erilliselle lomakkeelle, joka toimitetaan palvelua valvovaan kuntaan ja asiakkaan kotikuntaan.

Muutoksista tiedottaminen   Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille?   RaportointiHenkilöstöpalaveritLähiverkostopalaverit (asiakas, omaiset, lääkäri, omahoitaja ym.)

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?   Sari Jetsonen ja Isto Hamunen

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:   Sari Jetsonen p.0400 720 851 Vilhulantie 251D 76850 Naarajärvi

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)   Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?   Omavalvontasuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään vuosittain toiminnan suunnittelun yhteydessä tai tarpeen mukaan.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?   Asiakkaiden ja henkilökunnan nähtävillä Savelakodin toimistossa ja ilmoitustaululla, sekä kotisivuilla. www.savelakoti.fi

 5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi

Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?   Ensisijaisesti palvelun tarvetta arvioidaan haastattelemalla asiakasta. Jokaisen lähettävän tahon oma työryhmä arvioi asiakkaansa hoidon tarpeen. Asiakkaan saavuttua Savelakotiin asukkaaksi hänelle tehdään hoito / kuntoutussuunnitelma omahoitajan toimesta kahden viikon sisällä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma päivitetään aina asiakkaan tilanteen muuttuessa tai vähintään kahdesti vuodessa. Henkilökunnalla on koulutus käyttää monia erilaisia olemassa olevia luotettavia mittareita mm. Audit, BDI, MMSE ,Cerad, Asta

Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?   Asiakas ja/tai hänen läheisensä osallistuu hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekoon. Mikäli asiakas haluaa niin. Asiakkaan oma mielipide ja toiveet otetaan huomioon mahdollisimman pitkälle.   Asiakkaalle laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma, johon asiakas ja omainen osallistuvat. Sitä päivitetään puolivuosittain tai tarpeen mukaan. Omahoitajat ja sairaanhoitajat keskustelevat omaisen kanssa asukkaan vointiin ja hoitoon liittyvistä asioista tavatessaan ja ottavat myös yhteyden tarvittaessa omaiseen.

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma

Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?   Hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa. Suunnitelma kirjataan jokaisen henkilökohtaiseen kansioon. Suunnitelmia arvioidaan aina tarpeen mukaan ja vähintään kuuden kuukauden välein.

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?   Viikoittaisissa henkilöstöpalavereissa keskustellaan asiakkaisiin liittyvistä asioista ja heidän toiveistaan. Asiakkaan hoitokansiot ovat henkilökunnan luettavissa sähköisessä muodossa erillisellä tietokoneella toimistossa.

4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)

4.2.2 Asiakkaan kohtelu   Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?   Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan Suomen lain sekä Savelakodin toiminta- arvojen puitteissa.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt   Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?   Asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja muita perusoikeuksia saa rajoittaa vaan siinä määrin kuin sairauden hoito, turvallisuus tai laissa mainitun muun edun turvaaminen välttämättä vaatii. Ensisijainen lähtökohta Savelakodilla on, että asiakkaan fyysistä vapautta tai itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää.   Savelakodille on laadittu erilliset toimintasäännöt, jotka turvaavat kaikkien asiakkaiden kotirauhan ja Savelakodin omat toimintaperiaatteet. Säännöt käydään yhdessä läpi asiakkaan tulotilanteessa.

Asiakkaan asiallinen kohtelu, henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?   Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 48 § ja 49 § velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he tehtävissään huomaavat epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakkaan epäasiallista kohtaamista, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoin kohtelua, asiakkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa tai perushoivassa ja hoidossa olevia vakavia puutteita tai toimintakulttuurin liittyviä epäeettisiä ohjeita tai asiakkaalle vahingollisia toimintatapoja, esim. pakotteita tai rajoitteita käytetään ilman asiakaskohtaista, määräaikaista lupaa. Kaltoin kohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoin kohtelua. Asiakkaan turvallisuutta vaarantaneista tapahtumista laaditaan yleensä HaiPro-ilmoitus, mutta tämä henkilökunnan ilmoitus tulee kyseeseen, kun epäkohta tai sen uhka on toistuva tai epäeettinen/vahingollinen toimintatapa on yleistynyt tai pelkällä HaiPro-ilmoituksella ei ole ollut/ei uskota olevan vaikutusta toiminnan korjaamiseen.     Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot pidetään esillä.     Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?   Ongelmatilanteet käsitellään henkilöstöpalavereissa ja sen jälkeen ensin asiakkaan kanssa ja tarvittaessa asiakkaan verkostopalavereissa.

4.2.3 Asiakkaan osallisuus   Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Palautteen kerääminen   Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään?   Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti asiakkaalta ja omaisilta saadun palautteen perusteella (keskustelut, puhelut, sähköposti). Kirjalliset asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan Savelakodin asukkaille ja heidän omaisilleen vuosittain.

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä   Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?   Asiakaspalautteet käsitellään henkilöstöpalaverissa, palaute käydään läpi myös omaisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Mikäli palaute aiheuttaa toimenpiteitä se huomioidaan ja toimitaan sen mukaisesti laadun varmistamiseksi. Kertyneet palautteet käydään läpi yhdessä hoitajien kanssa vuosittain, yhdessä päätetään mahdollisista toimintatapojen muutoksista.

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva

a) Muistutuksen vastaanottaja   Sari Jetsonen

b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista   Asiakkaan hyvinvointialueen mukaan nimetty sosiaali- ja potilasasiamies. Henkilöitä ei ole nimetty, asiakkailla on tiedossa yhteystiedot. Etelä-Savo: +358 44 417 3218 (Savonlinnan alue) ja +358 44 351 2818 (Mikkelin alue) maanantai-  perjantai klo 9- 14 välisenä aikana. Pohjois-Savo: +358 447183304 maanantai- torstai klo 9- 11.30 välisenä aikana.   Neuvoo ja ohjaa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon asiakasta asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa. Avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä. Voi toimia puolueettomana sovittelijana asiakkaan ja palvelujen antajan välillä. Tiedottaa asiakkaiden asemasta ja oikeuksista kunnassa. Seuraa asiakkaiden aseman ja oikeuksien kehitystä ja antaa siitä vuosittain selvityksen kunnanhallitukselle.

c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista   Valtakunnallinen kuluttaja neuvonta 029 505 3000   Kuluttajaneuvojalta voi kysyä kuluttajan oikeuksista, velvollisuuksista ja vaikutusmahdollisuuksista.

d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?   Asiakasta ohjataan ensin selvittämään tilanne joko asiaa hoitaneen henkilön tai vastaavan sairaanhoitajan kanssa heti kun ongelma ilmenee. Mikäli asia ei ratkea keskustelemalla ohjataan asiakasta sosiaaliasiamiehen/potilasasiamiehen asiakkaaksi.

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle   Kolme viikkoa muistutuksen saannista.

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen   Asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään toteuttamalla hoito- ja kuntoutussuunnitelmia asiakaslähtöisesti, jossa huomioidaan asiakkaan voimavarat ja tarpeet kokonaisvaltaisesti. Työskentelyssä noudatetaan kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää työotetta. Erilaiset ryhmät, retket ja vierailut tukevat asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Virkistys on osa asiakkaiden päivittäistä toimintaa, joka toteutuu yhteistyössä asiakkaan, omaisten/läheisten, henkilökunnan kesken. Virkistystoimintaan kuuluvat esim. päivittäiset ulkoilu- ja liikuntahetket sekä ryhmät. Vaihtelua tuovat myös erilaiset teema- ja retkipäivät sekä asiakkaiden merkkipäivien ja juhlapyhien perinteikäs vietto. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?   Kuntoutussuunnitelmiin asetetuilla tavoitteilla, henkilökunnan huomioilla sekä yksilökeskusteluilla säännöllisesti.

4.3.2 Ravitsemus   Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?   Asiakkaiden perusterveyden hoito ja seuranta toteutetaan henkilökunnan toimesta säännöllisesti. Aterialistat perustuvat valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin. Asiakkaiden ravitsemustilaa seurataan päivittäin ruokailutilanteissa, tarvittaessa nestelistalla sekä lisäravinteilla. Asiakkailta otetaan säännöllisesti painon-, voinnin- ja turvotusten seuranta.

4.3.3 Hygieniakäytännöt   Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?   Henkilökunta noudattaa aseptista työskentelytapaa Savelakodissa on nimetty hygieniavastaava, joka vastaa henkilökuntaa koskevasta ajantasaisesta hygieniaohjeistuksesta. Keittiötyöntekijä huolehtii tilojen puhtauspalvelusuunnitelmasta ja sen toteutuksesta. Infektiotartuntojen ehkäisemiseksi ja epidemioiden leviämisen estämiseksi tehostetaan mm. käsihygieniaa ja tarvittaessa rajoitetaan vierailuja. Vaatehuolto järjestetään Savelakodin puolesta. Yleisten toimitilojen siivouksen hoitaa henkilökunta, jätteet lajitellaan ohjeiden mukaan. Riskijätteiden käsittelyssä oma erillinen ohje. Kaikilla henkilökunnan jäseniltä vaaditaan hygieniapassi.

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito

Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?   Hyvällä perehdyttämisellä. Käytetään hyvinvointialueen palveluita. Kiireellisissä tapauksissa soitto hätäkeskukseen 112.

Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?   Sairauden omahoito- ja ohjaus Savelakodissa, muu terveydenhuolto julkisessa terveydenhuollossa.

Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?   Kukin työvuorossa oleva hoitaja ja omahoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa.

4.3.5 Lääkehoito

Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?   Savelakodissa noudatetaan STM:n lääkehoito oppaan mukaisia periaatteita

Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?   Sairaanhoitaja Isto Hamunen

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?   Riittävä ja asianmukainen kirjaaminen turvaa asiakkaan tiedon siirtymisen palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa. Näissä tapauksissa otetaan erityisesti huomioon asiakkaan tietoturva ja salassapitovelvollisuudet.

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)   Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia?   Alihankinnalla ostetut palvelut pyritään kilpailuttamaan henkilökunnan toimesta.

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?   Asiakasturvallisuus varmistetaan riittävällä ja ammattitaitoisella henkilökunnalla. Henkilökuntaa ohjeistetaan asianmukaisesti ja heille järjestetään täydennyskoulutusta. Työsuojelu päällikkö ja työsuojeluvastaava nimetty. Tilat, laitteet ja välineet huolletaan riittävän usein. Savelakodissa on turvallisuussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Tähän kuuluu myös palo- ja pelastusturvallisuussuunnitelma.

4.4.1 Henkilöstö   Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?   Kaksi sairaanhoitajaa, seitsemän lähihoitajaa, kaksi lähiavustajaa, yksi keittiö/siivoustyöntekijä sekä kaksi kiinteistöhuollon vastaava työntekijää. Sijaiset ovat vakituisia ja muutoksia henkilöstössä ei näin ollen ole juurikaan.

Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?   Sijaisilta vaaditaan työtä vastaava koulutus ja suoritettu hygieniapassi. Sijaista käytetään poissaolevan hoitajan tilalla.

Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?   Savelakodissa on ajantasaiset listat käytettävissä olevista sijaisista

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?   Lähihoitajien suuntautuminen mielenterveys- ja päihdetyöhön. Sairaanhoitajat  järjestävät uusien työntekijöiden haastattelut, koeaika 6 kk.

Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?   Haastattelussa ja työtodistuksilla todennetaan työntekijän soveltuvuus. Julkiterhikki ja vaitiolovelvollisuussitoumus.

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen.   Savelakodilla on erillinen perehdytyssuunnitelma. Opiskelijoille on nimetty työpaikkaohjaaja ja uudelle työntekijälle on lisäksi käytännön työhön perehdytys alkuvaiheessa.    Asiakkaan palveluun liittyvien epäkohtien tai niiden uhkien käsittelyn toteuttaa yksikön esimies. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan yksikön esimiehelle, jos havaitsee tai epäilee asiakkaan palveluun kohdistuvaa toimintaa, mikä heikentäisi palvelun-, hoidon- ja itsemääräämisoikeuden laatua. Tapahtunut asia/tilanne otetaan henkilöstöpalaverissa käsittelyyn ja mahdollinen seuraamus määräytyy tapauskohtaisesti. Uhka- ja riskitilanteissa toimitaan niihin määritellyin tavoin (kts. kohta riskienhallinta). Vuosittainen tarkastelu ko. tapahtumien osalta ja sen mukainen omavalvonnan päivittäminen. Asiakkaita ohjataan ottamaan yhteys julkiseen sosiaali-/ potilasasiamieheen.

Miten henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään?   Otetaan huomioon työntekijän oma kiinnostus täydennyskoulutuksiin. Kehityskeskusteluissa seurataan henkilökunnan koulutustarpeita. Koulutussuunnitelma on laadittu.

4.4.2 Toimitilat

Tilojen käytön periaatteet   Asiakkailla on omat valmiiksi kalustetut huoneet. Molemmissa yksiköissä on yhteiset oleskelutilat, tehostetussa palveluasumisessa jokaisella on oma saniteettitila. Palveluasumisessa yhteiset wc:t, suihkut ja saunatilat. Tuetussa huoneistossa on oma saniteettitila ja keittiö. Rantasauna on kaikkien asiakkaiden yhteisessä käytössä. Päärakennuksessa on yhteinen ruokailutila ja suurtalouskeittiö. Henkilökunnan toimisto sijaitsee päärakennuksessa. Asiakkaiden omaa huonetta ei käytetä muuhun tarkoitukseen.

Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?   Henkilökunta vastaa yhteisten tilojen siivouksesta sekä ympärivuorokautisen asumisen yksikön puhtaanapidosta.  Yhteisöllisen yksikön siivoaminen suoritetaan pääsääntöisesti asiakkaiden omasta toimesta henkilökunnan avustamana. Pyykkihuoltoa varten on erillinen pesutupa ja kuivaushuone.

4.4.3 Teknologiset ratkaisut

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?   Henkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti. Tarvittaessa asiakkaalle hankitaan henkilökohtainen turvahälytin.   Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot? Harri Ahtiainen, harri.ahtiainen@savelakoti.fi, p. 044 2902 742

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?   Apuvälineet hankitaan kaupungin apuvälineyksiköstä, joka vastaa myös niiden huollosta. Jokainen tutustuu apuvälineen mukana tulevaan käyttöohjeeseen. Hoitajat opastavat ja ohjaavat asiakasta niiden käyttöön. Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)

Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?   Sähköinen potilastietojärjestelmä, henkilökunnan riittävä koulutus.

Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?   Perehdytyksen yhteydessä käydään läpi tietosuojaan liittyvät asiat

Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?   Savelakodin ilmoitustaululla, asiakasta informoidaan tulotilanteessa

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot   Sari Jetsonen p. 0400 720 851

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta.   Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuuden mukaan suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.   Tiedon analysointi on oleellinen toiminto kaikille mahdollisille toimintajärjestelmän, prosessien tai tuotteiden ja palveluiden parantamistoimenpiteille. Tarpeellisia analysoitavia ja tallennettavia tietoja ja informaatiota ovat: asiakastyytyväisyys, henkilöstön hyvinvointi, poikkeamat prosessien toiminnassa, korjaavien toimenpiteiden osuus (reklamaatiot), tuotteiden ja palveluiden toimitusaikojen viivästykset. Tietojen analysoinnin avulla tunnistetaan toimintajärjestelmän kehittämisen kannalta tärkeimmät kohteet. Analyysien tuloksia käytetään johdonkatselmuksessa, asiakastyytyväisyydessä, korjaavissa ja ehkäisevissä toimenpiteissä   Palvelun laatua kehitetään jatkuvasti.

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.   Paikka ja päiväys Naarajärvellä 27.6.2024

Allekirjoitus     Sairaanhoitaja Sari Jetsonen